ÄäniopasKadikoy Bull Statue

Kadıköy Boğa Heykeli

Taisteluhärän pronssipatsas, joka on kaupungin Aasian-puolen symboli ja suosittu tapaamispaikka

...

Istanbulin Aasian puolen vilkkaassa ytimessä, kiireisen risteyksen keskellä, seisoo vaikuttava pronssinen härkä. Tämä on Kadıköyn Boğa Heykeli eli Härkäpatsas, joka on noussut koko kaupunginosan eloisan tunnelman symboliksi. Sen ympärillä riittää väkeä lähes ympäri vuorokauden: ystävät kohtaavat, katutaiteilijat esittävät numeroitaan ja ilmassa leijuu paahdettujen kastanjoiden tuoksu.

Härkäpatsaan tarina alkaa Pariisista, yhdeksännentoista vuosisadan puolivälistä. Ranskalainen kuvanveistäjä Isidore Jules Bonheur valmisti tämän näyttävän eläimen pronssista aikakautensa perinteisin valutekniikoin. Patsaan luonnolliset yksityiskohdat – jäntevät lihakset ja alas painunut pää – kertovat sekä Bonheurin taidosta että siitä, kuinka vahvat eläinaiheet olivat tuolloin suosittuja julkisessa taiteessa.

Matka Pariisista Kadıköyhin vei useita vuosikymmeniä. Yhden tarinan mukaan ottomaanisulttaani näki härän taidenäyttelyssä ja toi sen Istanbuliin osaksi laajempaa kokoelmaa. Toisen version mukaan patsas kulkeutui ensin Ranskan kautta Saksaan ja sieltä lahjana Osmanien valtakunnalle. Varmaa kuitenkin on, että jo kahdennenkymmenennen vuosisadan alkuun mennessä härkä oli Istanbulissa, vaeltaen puutarhojen, palatsien ja jopa yksityisomistajien välillä.

Jo lähes neljä vuosikymmentä patsas on seissyt Altıyołissa, risteyksessä, jossa kuusi katua kohtaa Kadıköyssä. Tänä aikana siitä on tullut suosittu tapaamispaikka ja koko alueen nykyaikaisen elämän symboli. Tänne kokoontuu monenlaisia ihmisiä – sekä paikallisia että vierailijoita – ja härkä on monille tärkeä kiintopiste. Useat kunnostustyöt ovat pitäneet patsaan hyvässä kunnossa kaupungin jatkuvan muutoksen ja keskustelujen keskellä. Bonheurin veistoksia löytyy myös Englannista, Belgiasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista, mutta mikään niistä ei ole yhtä merkityksellinen paikalliselle väestölle kuin Kadıköyn härkä. Istanbulissa patsas saattaa juhlapäivinä saada kaulahuivin, liehuvia lippuja tai siihen kiinnitetään kylttejä – siitä on tullut elävä osa kaupungin nykyajan ja menneisyyden kulttuuria.

Kuuntele oppaita sovelluksessa