ÄäniopasGalata Bridge

Galatan silta ylittää Istanbulin Kultaisen sarven vedet, mutta se on paljon enemmän kuin pelkkä reitti vanhasta kaupungista uuteen. Lähes viisisataa metriä pitkä rakenne yhdistää Istanbulin historiallisen sydämen, Eminönün, eloisan Karaköyn kanssa, jossa kaupungin syke jatkuu taukoamatta vuorokauden ympäri. Nykyään sillalla riittää elämää: jalankulkijoille on omat kävelytiet, autoille ja raitiovaunuille omat kaistansa, ja sillan alla kulkee iloinen rivi kahviloita ja kalaravintoloita, joissa tuoreen kalan tuoksu sekoittuu merituuleen.

Michał Rodkiewicz

Sillan tarina ulottuu puolentoista vuosituhannen taakse, aina keisari Justinianuksen kuudennelle vuosisadalle saakka, jolloin alueella kerrotaan olleen ensimmäinen silta. Myöhemmin, Istanbulin valloituksen aikaan viidennentoista vuosisadan puolivälissä, osmanisotilaat rakensivat väliaikaisen sillan laivoista, jotta armeijat pääsivät joen yli. Haaveet pysyvämmästä yhteydestä elivät pitkään – ja jopa kaksi maailman kuuluisinta taiteilijaa oli hetken mukana suunnitelmissa. Italialainen nero Leonardo da Vinci luonnosteli tänne vaikuttavan yksikaareisen sillan kuudennentoista vuosisadan alkupuolella, mutta hänen ehdotustaan ei koskaan hyväksytty. Myös Michelangelo pyydettiin laatimaan suunnitelma, mutta hän kieltäytyi tehtävästä.

Еаликино Абинореал

Vasta yhdeksännentoista vuosisadan puolivälissä Istanbul sai ensimmäisen puurakenteisen Galatan sillan, ja sen jälkeen kaupunkiin nousi useita uudempia siltoja kaupungin kasvaessa. Jokainen rakenne heijasti omaa aikaansa: puisista silloista siirryttiin kelluviin versioihin ja lopulta nykyiseen avattavaan siltaan, jonka kahdeksankymmenen metrin keskiosa kohoaa ylös laivojen kulkiessa alitse. Vuosisadan loppuun mennessä Galatan sillasta oli tullut kaupunkikuvan ikoni – sitä kuvaillaan romaaneissa, taiteilijat maalaavat sitä ja se näkyy elokuvissa.

Ajwad Akashi

Galatan sillalla on aina ollut paikka arjessa. Kaupunkilaiset ylittivät sen kaupankäynnin, työn ja rukouksen vuoksi, ja katukauppiaat pujottelivat väkijoukoissa simitin ja paahdettujen kastanjoiden kanssa. Sillan alla kahvilat ja ravintolat houkuttelevat istumaan teen ja tuoreen grillatun kalan äärelle, ystävät ja perheet täyttävät pöydät ja luovat eloisan tunnelman. Huhun mukaan jopa korttipeli bridge olisi saanut nimensä täällä, kun brittiläiset sotilaat kokoontuivat kahville ja korttipöytään sillan jälkeen.

Ali KILIÇ

Aikanaan sillan yli kulkemisesta perittiin maksua – jalan, ratsain tai vaunuilla – mutta viimeiset maksut poistuivat varhain kolmekymmenluvulla viime vuosisadalla. Nykyään raitiovaunut kilisevät, autot suhaavat ja jalankulkijat kävelevät mihin aikaan tahansa. Silta seisoo erilaisten maailmojen rajalla – yhdistäen vanhan ja uuden, idän ja lännen, perinteen ja nykykulttuurin. Sen elämä tuntuu yhä: kalastajat nojailevat kaiteisiin, kirjailijat ja taiteilijat etsivät inspiraatiota, ja matkailijat kaikkialta maailmasta kirjoittavat oman rivinsä Istanbulin tarinaan juuri tässä, missä kaupungin kaksi puolta kohtaavat.